Guzenina viittaa torstaina lähettämässään kirjallisessa kysymyksessä niin sanottuun Australian malliin. Maassa hiljattain säädetty laki velvoittaa some- ja hakuyhtiöt joko ostamaan uutismedioilta oikeuden niiden sisällön käyttämiseen, tai maksamaan mainostuloistaan veroa, joka ohjataan uutismedioiden tukemiseen.

SUOMESSA odotetaan yhä päätöstä uutistoimisto STT:n tulevaisuudesta. Yhtiö on ajautunut taloudellisiin vaikeuksiin, ja sen koko uutistoiminta on näillä näkymin loppumassa ensi keväänä.

– Jos uutistoimitukset hiljenevät, valta siirtyy algoritmeille. Demokratiassa asioista voi ja tuleekin olla eri mieltä, mutta päätöksenteko vaatii yhteistä faktapohjaa, jonka rakentamisessa perinteisellä medialla on korvaamattoman tärkeä rooli.

STT:n merkitys suomalaiselle uutistarjonnalle ja etenkin paikallismedioille on suuri. STT on ollut tapahtumapaikalla haastattelemassa ja valokuvaamassa silloinkin, kun pienemmillä medioilla ei ole ollut resursseja lähettää toimittajiaan ympäri Suomea ja ulkomaille.

– Jos STT nyt menetetään, samalla katoaa merkittävä vallan vahtikoira, joita Suomen kokoisessa maassa ei ole yhtäkään liikaa, Guzenina toteaa.

Median kannattavuusongelmat ovat euroopanlaajuinen ilmiö.

PAPERILEHDEN tilaaminen on digitalisoituneessa maailmassa katoava tapa, ja moni on tottunut saamaan uutisensa verkossa välittömästi ja maksutta. Moni uutismedia tarjoaa maksuttomia uutisia, mutta niiden elinehto ovat mainostulot, jotka ovat myös heikentyneet.

– Amerikkalaiset alustajätit ovat imuroineet eurooppalaisen mainosrahan pois uutissivustoilta keinoja kaihtamatta.

Esimerkiksi Google käyttää merkittävää valtaa siinä, mihin eurooppalaisen digimarkkinoinnin tulot virtaavat. EU-komissio ja jäsenmaiden viranomaiset ovat langettaneet Googlelle viime vuosina lukuisia sakkoja muun muassa yhtiön omien mainostyökalujen suosimisesta ja EU:n evästesääntöjen rikkomisesta.

– On täysin kohtuullista vaatia, että tekkijätit kantavat kortensa kekoon uutismedian ja sananvapauden tukemisessa.